Tervetuloa tiedotustilaisuuteen torstaina 12.1.2006 klo 12-13
ja avajaisiin klo 18-20.
Taiteilija on läsnä molemmissa tilaisuuksissa.
Galleria Ama, Kaskenkatu 1, Turku

LAURI ANTTILAN UUSIA TEOKSIA
Galleria Amassa 13.1.-5.2.2006

Kuvataiteilija, professori Lauri Anttilan (s. 1938 Oulussa) näyttely avaa Galleria Aman uuden vuoden. Näyttelyn lähtökohtana ovat Paul Kleen varhaiset maisemapiirrokset jotka tekivät 1950-luvun lopussa nuoreen musiikin opiskelijaan niin suuren vaikutuksen että hän siirtyi musiikin opiskelusta kuvan pariin.

Näyttely koostuu valokuvista ja piirustuksista joissa Anttila tutkii valon havaittavia ominaisuuksia ja maiseman rakenteen kuvaamisen ongelmia. "Taustalla on yleisiä käsityksiä valon rakenteesta ja miten se ilmenee kuvauksessa. Miten valo hajoaa, jakaantuu tai häviää maisemassa. Miten maisema saa luonteensa tuosta fysikaalisesta tapahtumasta. Olen myös tutkinut maiseman rakenteellisia ominaisuuksia, miten sen muistettavat piirteet syntyvät." Galleriassa on esillä värikylläinen näyttely jossa tiedemies-kuvataiteilija lähtee kävelylle uusmaalaisille jättömaille ja paljastaa katsojalle löytöjään.

Kuvataideakatemian tila-aikataiteen emeritusprofessori ja entinen rehtori on ollut ensimmäisiä käsitetaiteen esittelijöitä ja edustajia Suomessa. Anttila on tyypillinen esimerkki taiteilijasta ammatinharjoittajana joka ei jää eläkkeelle. Vapautuminen virkatehtävistä tuntuu antaneen hänelle lisää tilaa ja aikaa toimia ja pohtia, sekä tehdä myös yhteenvetoa taiteellisesta tuotannostaan.

Turun taidemuseossa oli 2003 Lauri Anttilan takautuva näyttely. Sen jälkeen seurasi yksityisnäyttely Helsingissä 2005. Julkisista teoksista viimeisimpänä valmistui kesällä 2005 suomalaisten auringonpimennysretkikuntien muistomerkki "1945" Varkauden Kangaslammelle. Anttilan tuotanto on ollut mm. taidehistorioitsija Hanna Johanssonin väitöskirjatutkimuksen kohteena ja muitakin analyyttisiä arviointeja taiteellisesta työstä on runsaasti. Lauri Anttilan teoksia on kaikissa keskeisissä julkisissa kokoelmissa Suomessa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.

Lisätietoja näyttelystä antaa galleristi Virpi Wuori-Valtaoja, jonka tavoitat numerosta 040 596 1943 ja sähköpostitse galleria@amagallery.net

Kuva 1.

Kuva 2.

"Was wir sehen, ist ein Vorschlag, eine Möglichkeit, ein Behelf.
Die wirkliche Wahrheit selbst liegt zunächst unsichtbar zugrunde."
Paul Klee

"Tämä näyttely on tiivistelmä niistä ongelmista, jotka koko tuotantoni ajan ovat minua askarruttaneet. Mikä on kuva? Mikä on kuvan ja luonnon suhde? Miten havaita? Virittäjänä tällaisiin kysymyksiin on minulle ollut Paul Kleen tuotanto ja erityisesti hänen päiväkirjansa. Niinpä tämän näyttelyn lähtökohtana on ollut kaksi Kleen kuvaa. Toinen kuva muistuttaa rakenteeltaan spektriä, toinen taas on maisemapiirros. Näistä molemmista voi havaita, että Kleetä on kiinnostanut kuvan rakenne ja havainto.

Kuvat ja havaintomme ovat erilaisia. Kuva on luonteeltaan yhteenveto nähdystä, koetusta. Havainto taas aina on liikkuvaa, valon kohinasta tehtyä jatkuvaa päättelyä. Mitään staattista kuvan tapaan siinä ei ole. Niinpä mahdollisuudet kuvan muodoksi ovat rajattomat. Vain sen käyttö ja ymmärrys sanelee sen muodon. Klee pyrki opetuksessaan havainnollistamaan tuon suhteen. Keskeisiltä osiltaan, näin luulen, hän jäi ymmärtämättä. Hänen luomaansa kieltä ei ole jatkettu. Katse on pysähtynyt kuvan pintaan sen syvyyttä tajuamatta. Hänen kuvansa olivat vain ehdotuksia, kuten hän itse toteaa, eivät ratkaisu.

Olen lähestynyt näitä ongelmia jatkamalla edellisen näyttelyni (Sculptor 2005, Helsinki) teemaa. Niissä keskeinen teos Colors, värien läpinäkyvyydestä pohti värin ominaisuuksia ja kuvausta. Tässä näyttelyssä tutkin valoa, sen havaittavia ominaisuuksia. Taustalla on yleisiä käsityksiä valon rakenteesta ja miten se ilmenee kuvauksessa. Miten valo hajoaa, jakaantuu tai häviää maisemassa. Miten maisema saa luonteensa tuosta fysikaalisesta tapahtumasta. Olen myös tutkinut maiseman rakenteellisia ominaisuuksia, miten sen muistettavat piirteet syntyvät.

Maisemani ovat uusmaalaisia joutomaita: hylättyjä puutarhoja ja niittyjä, asemakaavoittamattomia tai vielä rakentamattomia reuna-alueita, pitkän historian muovaamia maastoja. Sellaisia maisemia, joissa lajirunsaus on suuri jatkuvan muutoksen vuoksi. Joissa on mahdollista kokea jotain siitä kaipuusta, joita meillä kaikilla on "mahdollisiin" maisemiin, runsauteen. Nähdä pienessä, lähes huomaamattomassa muodossa tasapainoileva luonto toiminnassa.

Kleen tapaan koen, että kuvat ovat vain ehdotelmia, mahdollisuuksia tulkintoihin. Esittelen ideoita. Kuvat johtavat aina uusiin havaintoihin, kuvat ovat vain osa niiden jatkuvaa virtaa. Kuvani ovat aina luonnoksia ilman lopullista muotoa. Siksi esittelen myös luonnoskirjani, jossa olen tutkinut ikivanhaa ongelmaa maiseman rakenteen kuvaamiseksi. Maiseman rytmiä. Juuri Kleen varhaisten piirrosten rytmi sai minut siirtymään musiikin opiskelusta kuvan pariin."

Lauri Anttila: Aukeama luonnoskirjasta,

Kumpula 29.7.2005

Lauri Anttila: Aukeama luonnoskirjasta,

Kumpula 30.9.2005

Kuva 3.

Kuva 4.

Kuvat:

Kuva 1. Paul Klee: Architektur der Ebene, 1929/113.
Teoksesta PAUL KLEE, The Nature of Creation, 2002

Kuva 2. Paul Klee: Verlassener Garten, 1909.
Teoksesta Paul Klee rediscovered, ed. Stefan Frey and Josef Helfenstein, 2000

Kuva 3. Lauri Anttila: Spektri/koivumetsä, 2005

Kuva 4. Esimerkki tekotavasta

Paluu edelliselle sivulle/Back to the Previous Page