MARJUKKA VAINIO
3.-26.10.2003

  CV

Tervetuloa tiedotustilaisuuteen torstaina 2.10.2003 klo 12-13 ja avajaisiin klo 18-20. Taiteilija on läsnä molemmissa tilaisuuksissa. Kaskenkatu 1, Turku.

Klikkaa kuvaa niin saat esille painokelpoisen kuvatiedoston.
 
 
Marjukka Vainio: Amaryllis 5, 2003, 127x101 cm, editio 7


"MAAN VALOA"

Marjukka Vainion valokuvia ja videoteos Galleria Amassa 3.-26.10.2003

Valokuvataiteilija Marjukka Vainion (s. 1953) teosten aiheena ovat jo vuosia olleet kasvien kukat, lehdet ja viimeksi juuret. Näyttelyssa esillä oleva kolmiosainen teos Kataja kuvaa syysmyrskyn vaurioittaman katajan juurta. Vainio on ikään kuin mennyt kameroineen maan alle ja paljastaa siten katsojalle oudon näkökulman kasvin elämään. Amaryllis-sarjassa taas kuvataan kukan elämän sykli nupusta kuihtuneisiin terälehtiin. Keskeistä kuville on valossa ja väreissä kylpevä kasvi helmiäismäisellä harmaalla taustalla.

Näyttelyssä on esillä myös vasta valmistunut videoteos Ruusunen joka on jatkoa viime kesän Hämeenlinnan Lasten ja nuorten taidefestivaalin tilaamalle Prinsessa Ruusunen -video ja tanssiteokselle jonka Vainio toteutti yhdessä Reijo Kelan kanssa.

Marjukka Vainio on valmistunut valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Hänen teoksiaan on ollut esillä vuodesta 1981 lähtien sekä kotimaassa että ulkomailla ja niitä on lukuisissa yksityis- ja museokokoelmissa.

Lisätietoja ja kuvamateriaalia kaikista näyttelyn teoksista, myös grafiikasta saa galleriasta, Virpi Wuori-Valtaoja 040 596 1943

 


Amaryllis 4, 2002, C-print , 127x101, editio 7 cm

 

Maan valoa

Kasvimaailma on merkinnyt lähes kahden vuosikymmenen ajan Marjukka Vainion taiteelle niin mikrokosmosta kuin makrokosmosta. Keskeistä on ollut se näkemisen hetki, jolloin pienessä, huomaamattomassa ja tavallisessa avautuu enemmän, kaikkeus.

Kuusen siemeniä ilmassa, kukkavarsia, lehtiruoteita, suoveteen uponneita, mädäntyviä, hapertuvia kasvinosia. Näitä kaikkia Marjukka Vainio on varhaisemmissa töissään kuvannut, ja niiden kautta kertonut ihosta ja muistoista, menetyksestä ja kauneudesta.

Matka kasvien kanssa on viennyt Marjukka Vainion yhä pelkistetympään ilmaisuun. Ydinkokemusta etsiessään hän on pyrkinyt karsimaan ympäriltä kaiken turhan. Siirtyessään maanpäällisen kasvimaailman kuvaamisesta maanalaiseen juurten maailmaan Marjukka Vainion lähestymistavasta on tullut yhä veistoksellisempi. Vaikka juuri on tuotu pinnalle konkreettisesti näkyväksi, se ei ole kuitenkaan missään konkreettisessa tilassa vaan ikään kuin kelluu suojatta syvän avaruuden yksinäisyydessä.

Juuret tavallisesti kätkeytyvät syvälle mustaan multaan. Meille maan pinnalla käveleville maa jalkojemme alla tuntuu läpitunkemattoman pimeältä yöltä, mutta ei niin ole. Valkeus siellä vallitsee, samalla lailla kuin keskiyöllä on toisella puolella maapalloa täysi päivä.

Marjukka Vainio kertoo tästä lähes näkymättömästä, piilossa olevasta, jonka hän kuvissaa tuo näkyväksi. Elementtien välinen rajapinta ylittyy, alinen maailma tulee hyvin voimakkaasti läsnäolevaksi. Teoksissa on niin paljon kätkettyä, salaperäistä, näkyväksi tehtyä näkymätöntä, että ne tuntuvat kertovan maan valosta. Maan valo on salatun kääntöpuolen kauneutta.

Marjukka Vainion teokset syntyvät monivaiheisen prosessin kautta. Käsityön kaltaisuus luo teoksiin voimakkaan kauneuden kunnioituksen. Estetiikka yhdistyy etiikkaan. Marjukka Vainion teosten maan kauniissa valossa liikutaan omantunnon ja muistin kerroksissa.

Olli Jalonen

 

Paluu edelliselle sivulle/Back to the Previous Page